Airisniemen kartano on viiden hehtaarin tilan näyttävä keskipiste.

Kartanon kahdessa juhlakerroksessa on tilaa jopa 120 henkilölle. Sisääntulokerroksessa juhlavieraat toivotetaan tervetulleiksi upeista pariovista kauniiseen ja tilavaan aulaan, jossa tunnelmaa on mahdollista nostattaa flyygelin soitannalla.

Sisääntulokerroksen suuressa juhlasalissa, merimaisemia ihaillen ruokailee noin 60 henkilöä. Keittiö ja aputila soveltuvat erinomaisesti suurten juhlien pitopalveluun. Mikäli kyseessä on suuremmat juhlat, yläkerran juhlasalista löytyy tilaa vielä 60 ruokailijalle. Juhlasalin lisäksi yläkerrasta löytyy viihtyisä oleskeluhuone ja erillinen tila, jossa on lapsille tekemistä. Kartanon kellarikerroksessa voi rentoutua piipahtamalla salakapakassa tai pelaamalla biljardia.

Tutustu kartanoon tarkemmin

Päärakennuksen ensimmäiset vaiheet liittyvät Brinkhallin kartanoon Kakskerrassa ja Turun poliisimestari, vapaaherra Max Aminoffiin. Aminoff oli Brinkhallin isäntä vuosina 1902-1915. Luopuessaan Brinkhallista vuonna 1915, hän osti Airisniemen kartanon alueen vuorineuvos Emil Sarnililta. Sarlin oli Paraisten Kalkin toimitusjohtaja.

Aminoff rakennutti Airisniemen kartanon 1915-1917. Pohjaratkaisusta tuli lähes suora kopio Brikhallin päärakennuksesta. Aminoffin aikana kartanon alakertaan valmistui sali, herrainhuone, makuuhuone, tarjoiluhuone, halli, keittiö ja palvelijainhuone. Airisniemen kartanosta piti tulla Aminoffin eläkeasunto, mutta hän kuoli vuonna 1917. Hänen kuolemansa jälkeen alue ja kartano siirtyivät Ferdinand ja Dagmar Jacobssonin omistukseen. He saattoivat rakennustyöt loppuun 1920-luvun alkupuolella laittamalla yläkerran asuttavaan kuntoon. Kartano toimi Jacobssonien kesäasuntona aina 1950-luvulle asti. Fernandin kuoleman jälkeen vuonna 1955 Dagmar lahjoitti alueen ja kartanon Fredrika Hemmet -nimiselle yhdistykselle.

Yhdistys antoi paikalle nimen Kvällsol. Yhdistyksen tärkeimpiin tehtäviin kuului ”edistää keski- ja säätyluokkaan kuuluvien sivistyneiden, itsenäisten suomalaisten naisten vapaa-ajanviettoa ja virkistäytymismahdollisuuksia Turun kaupungin ympäristössä”. Vuoteen 1974 asti kartano siis toimi virkistyspaikkana ruotsinkielisille naisille. Tänä ajanjaksona yläkerta oli jaettu pieniin yöpymistiloihin.

Yhdistys lakkautettiin vuonna 1974 ja alue myytiin Svenska Litteratursällskapet i Finland -nimiselle yhdistykselle. Yhdistys kuitenkin myi alueen jo samana vuonna vakuutusyhtiö Sammolle. Sampo antoi paikalle nimen Airisniemi. Airisniemi tuli Sammon henkilökunnan virkistyskäyttöön. Sampo teetti perusteellisen saneerauksen päärakennukseen vuosina 1975-1976. Näinä vuosina kartano sai takaisin alkuperäisen huonejaon. Nykyisille omistajille kartano siirtyi vuonna 2018.